Kirjoitin viimeksi tekoälystä hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksenä ja kuinka Suomen tulisi saada aikaiseksi rakenteet ja tahtotila, joilla Viro ajaa tekoälyasiaa. Tällä kertaa käyn läpi ongelmia, joita Suomen tulee ratkaista liikkuakseen Viron suuntaan.
1. Pääministerin tulisi ottaa asia omakseen
Suomi ei uhkaa epäonnistua tekoälymurroksessa teknisesti, vaan poliittisesti. Viron ex-presidentti Toomas Ilves priorisoi aikanaan valtion digitalisoinnin kaiken muun edelle. Tämän seurauksena Virolla on nyt modernit rakenteet, joihin integroida tuorein tekoäly verrattain pienellä vaivalla. Maan pääministeri tiedotti juuri Viron pyrkivän tekoälyn soveltamisen johtajaksi. Se integroi tekoälymenetelmät kaikille yhteiskunnan sektoreille ja pyrkii kasvattamaan BKT:ta 50% vuoteen 2035 mennessä. Suomessa kukaan ei ole ottanut vastaavaa omistajuutta valtion digitalisoinnin tai tekoälymurrokseen suhteen.
Meillä tekoälymurrosta ratkotaan tällä hetkellä yhteistyöfoorumeilla. Hallinto kartoittaa, melko vaatimattomalla budjetilla, mitä pitäisi tehdä. Tällä viikolla ex-pääministeri Juha Sipilä kuitenkin väläytti tekoälymurrosta ratkaisuna Suomen kestävyysvajeeseen. Seuraavan pääministerin tulisi astua Sipilän raottamasta ovesta.
Tällä hetkellä voi olla vaikea olla optimistinen seuraavan hallituskauden suhteen, sillä ainakaan nykyinen hallitus ei käytännössä keskustele tekoälystä julkisuudessa. Leikkaus- ja veronkorotuspuheen dominanssi kielii, ettei meillä ole vielä eteenpäin vievää visiota. Tekoäly ei kuitenkaan odota. Paineen muuttua tulisi tuntua välittömästi ja sen tulisi tulla valtionhallinnon huipulta. Ilman tätä korjausta alla mainitsemani kohdat ovat toissijaisia.
2. Suomessa ollaan varovaisia
Varovaisuus on Suomen poliittisen järjestelmän kulttuurinen ilmiö. Tekoälyyn tutustutaan virkamieskunnassa tunnustelujen, pilottien ja kartoitusten kautta. Eri pilotteja on kymmeniä. Ne vaikuttavat kuitenkin olevan vaihtelevasti yhteensopiva sillisalaatti pitkin hallinnon tasoja, siiloutuneina eri puolille maata. Niiden skaalaaminen voi täten olla haastavaa ja toimivatkin pilotit uhkaavat jäädä paikallisiksi.
Esimerkiksi HUS on ottanut käyttöön tekoälykäytänteitä. On kuitenkin epäselvää, milloin TYKS:issä tai TAYS:issä nähdään vastaavat uudistukset, koska kyseessä on HUS:in uudistus, ei terveydenhuollon. Virossa murroksen toteutus koskee suuria rakenteita, jotka jakavat yhteisen digitaalisen infran: terveydenhuolto, koulutus, julkishallinto ja liike-elämän tukeminen. Skaalautuvuus on käytännössä sisäänrakennettua, kun meillä toimivatkin pilotit uhkaavat jäädä paikallisiksi.
3. Suomen hallintorakenne on hajallaan
Suomessa ei ole yhtä julkista sektoria, jolla tekoäly voitaisiin ottaa käyttöön. Meillä on hyvinvointialueet, valtionhallinto ja yli 300 melko autonomista kuntaa. Kukin puuhaa vähän omaansa ja vuoropuhelu hallinnonalojen välillä on vähäistä. Viro suunnitteli hallintorakenteensa ikään kuin puhtaalta pöydältä Neuvostoliiton hajotessa. Suomessa on rakennettu kerrosta kerroksen päälle.
Kuten Aleksi Kopponen totesi, valtion rakenne on sedimentaarinen ja nopeita muutoksia tapahtuu vain kriisitilanteissa, kun tarve tekemiselle on tarpeeksi vahva. Vaatisi ennennäkemättömän lainsäädäntöprojektin muuntaa Suomen hallinnonrakenteet tekoäly-yhteensopiviksi lyhyessä aikaikkunassa. Suomessa ei myöskään ole yksittäistä tahoa, joka voisi helposti tehdä muutoksen. Tahtotilan tulisi olla yhteinen, kulttuurinen ja, taas, pääministerilähtöinen.
4. Tarvitsemme jaetun teknisen alustan
Virolla on X-Road, jolla virastojen data liikkuu jouhevasti ja ihmiset voivat tunnistautua kerralla kaikkeen datankäsittelyyn. Enin päällekkäisyys on karsittu digitaalisesta asioinnista. Suomen X-road-perustainen Suomi.fi-järjestelmä on otettu hajanaisemmin käyttöön ja digitaalinen asiointi on Suomessa yhä verrattain kömpelöä ja hidasta. Saadaksemme Viron kiinni, tarvitsemme yhteisen alustan. Tekoälymurros edellyttää digitalisaatiota ja seuraavan hallituksen tulisikin tehdä siitä muiden asioiden edelle ajava ykkösprioriteetti.
Tekoälymurros ei oikeastaan ole yksi politiikan alalaji muiden joukossa vaan julkisen sektorin täysremontti. Viro on lähtenyt fiksusti liikkeelle ja johtaa pian Eurooppaa esimerkillään. Meillä keskustelu pyörii edelleen sen ympärillä, tulisiko leikata lisää vai kenties nostaa veroja. Ongelmamme ratkeavat kuitenkin vasta, kun käymme käsiksi niiden rakenteellisiin juurisyihin. Toimiakseen tulevaisuudessa, julkinen sektori tarvitsee uuden toimintalogiikan. Paras ehdokas sellaiseksi on tekoälyä maksimaalisesti hyödyntävä digitaalinen hallinto.
Ehkäpä meidän tulisi maksaa virolaisille muustakin kuin raksahommista, eli ottaa sieltä konsultit tänne ehdottamaan radikaalejakin muutoksia. En myöskään usko muutoksen syntyvän omaehtoisesti suomalaisten toimesta. Rakenteet ovat liian jäykät ja liian monen asuntolainan maksu riippuu rakenteiden ylläpidosta.