Poliittisia asenteita koskeneissa tutkimuksissani olen kerännyt dataa myös poliittisen väkivallan hyväksymiseen liittyen. Helsingin Sanomien avustuksella saadun suuren otoksen ”woke”-tutkimuksessa vuonna 2022 tilanne näytti yllä olevalta. Asteikolla nollasta neljään, jossa suomalaiset puolueet sekä vasemmalla että oikealla ilmoittivat olevansa keskimäärin 1=”jokseenkin eri mieltä” väitteestä ”Väkivalta poliittisesti vaarallisia ihmisiä kohtaan on mielestäni oikeutettua”. Näin oli myös kuvassa näkymättömien SDP:n, RKP:n ja keskustan osalta. Kuten kuvasta näkyy, vain vasemmistoliitto, ja jossain määrin perussuomalaiset, olivat tosi asiassa aivan lähellä vastausvaihtoehtoa 1 ja muut suhtautuivat kysymykseen sitä nuivemmin. Tarkastellaan samaa kysymystä seuraavaksi vain miehillä.
Miesten osalta nähdään, että jo vuonna 2022 vasemmistoliittoa äänestävät vastaajat suhtautuivat poliittiseen väkivaltaan suopeammin kuin ”jokseenkin eri mieltä”. Muut puolueet olivat yhä tätä vaihtoehtoa ankarampia suhtautumisesssaan. Ennen seuraavaa otostani välissä kuluivat vuodet 2023 ja 2024, joiden aikana Trump yritettiin salamurhata kahdesti ja poliittinen väkivalta nousi ajoittain otsikoihin muiden Yhdysvalloissa tapahtuneiden rikosten myötä. Kotimaassa poliittista väkivaltaa esiintyi ainakin otsikkotasolla yhä vähän, jos lainkaan.
Ennen vuoden 2025 tulosten tulkitsemista on hyvä muistaa, että kyseessä on eri otos. Siinä missä HS:n kautta saadussa datassa oli yli 5000 vastaajaa, tässä oli mukana reilut 600. Otos ei ole satunnainen vaan on valikoitunut vapaaehtoispohjalta INVEST-lippulaivan, poliitikkojen seuraajakuntien sekä poliittisten ryhmien kautta. Se tulee siis merkittävän luottamusvälin kanssa, eikä sen pohjalta voida validisti yleistää koko populaatioon. Katsotaan otosta näillä linsseillä, yhtenä mahdollisena ikkunana asioiden tilaan vuonna 2025.
Tässä otoksessa vasemmistoliiton suhtautuminen poliittiseen väkivaltaan on kivunnut ykkösen yläpuolelle, kun muut puolueet ovat pysyneet siellä, missä olivat aiemmin. Entä miesten tapauksessa?
Kysyttäessä heidän mielipidettään väitteeseen ”Väkivalta poliittisesti vaarallisia ihmisiä kohtaan on mielestäni oikeutettua”, Vasemmistoliittoa kannattavat miesvastaajat ilmoittivat tällä kertaa olevansa lähempänä vaihtoehtoa ”en samaa enkä eri mieltä” kuin ”jokseenkin eri mieltä”. On tosiaan hyvä muistaa, että otoskoko on näiden miesten osalta vain n=39. Vasemmistoliiton otos on aavistuksen nuorempi, kuin muilla puolueilla – keskimäärin kolme-neljäkymppinen. Ero on kuitenkin näilläkin tiedoilla melko dramaattinen ja on mahdollista, että tuloksiin kätkeytyy todellinen signaali siitä, miten mielipiteet poliittista väkivaltaa kohtaan ovat Suomessa kehittymässä.
Prosenteiksi käännettynä tulos tarkoittaa, että otoksessa n. 40% vasemmistoliittoa äänestävistä miehistä ei vastusta poliittista väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan. Vuonna 2022 vastaava luku oli n. 30%. Vasemmistoliitossa laajemmin luvut olivat reilu 20% (2022) ja 30% (2025). Charlie Kirkin murhan yhteydessä esillä oli Yhdysvaltaisen FIRE:n vuoden 2024 raportti, jonka mukaan 34% amerikkalaisyliopistojen opiskelijoista piti väkivallan käyttöä poliittisen puheen estämiseen hyväksyttävänä ainakin ”harvoin”.
Aihe on ajankohtainen ja siitä näkisi mielellään tarkkaa ja kattavaa tutkimusta.