
Kampanjani on aiheuttanut ensimmäistä kertaa pienen mittakaavan pahennusta. Sanon asiasta lisää alempana, mutta ensin voi olla hyvä pohtia ääneen, miksi ylipäätään lähdin politiikkaan. Asettuessani ehdolle kuntavaaleihin, en tiennyt, mitä asioita tulisin ajamaan poliittisena ohjelmana. Laadin aluksi lyhyen, ei vain kuntapolitiikkaan rajoittuvan, toivelistan, jonka vihreiltä haluaisin nähdä: jämäkkää tiedepolitiikkaa, nopeaa EU:n yhdentymistä, sentristisiä ilmastoratkaisuja, meritokraattista maahanmuuttopolitiikkaa ja identiteettipolitiikan hylkäämistä. Listalta unohtui terveyspolitiikka, joka kaltaiselleni älypuhelimesta vuosia sitten luopuneelle mindfulness-hipille tarkoittaa pitkälti ennaltaehkäisyä.
Sen jälkeen vilkaisin vihreiden vaihtoehtobudjettia ja huomasin, että ainakin itse äänestäjänä kaipaisin budjetilta enemmän Suomen heikentyneen talouden pelastamista ja vähemmän kaikille lupaamista. Tässä vaiheessa kirjoitukseni saivat vielä tykkäyksiä puoluetovereilta. Myös kehottaessani Turun kaupunkia maltillisuuteen varhaiskasvatuksen Afrikan tähti -pelien suhteen, palaute puolueen sisältä oli positiivista. Sitten tutkalleni osui Donald Trumpin two genders -linjauksen motivoima vihreiden kampanja, jossa todettiin ”päivän tieteellinen fakta: sukupuolia on enemmän kuin kaksi”. Trumpin oli ilmeisesti tarkoitus puhua biologisista sukupuolista, mutta ei mahdollisesti erota termejä sex ja gender toisistaan. Kirjoitin aiheesta ensin, että sukupuolen ”tieteellisten faktojen” erittely vaatisi täsmällisyyttä ja vähintään asteriskin sanan sukupuoli perään, jotta lukija tietää onko kyse biologisesta vai sosiaalisesta sukupuolesta. Ensimmäisiä on kaksi, jälkimmäisiä niin monta kuin halutaan.
Kirjoitin myös, että biologisen sukupuolen kutsuminen spektriksi, kuten päivityksen tekstissä tehtiin, on harhaanjohtavaa, sillä tyypilliset biologit itse laskevat sukupuolia olevan kaksi ja kutsuvat intersukupuolisia tiloja harvinaisiksi sukupuolen kehittymisen häiriöiksi. Biologiassa myöskin sukupuoli tyypillisesti määritellään sukusolujen koon, ei esimerkiksi kromosomien, anatomian, hormonien, tai käytöksen perusteella, sillä esim. kaikki nisäkkäät jakavat sukusolubinäärin, kun taas monet lajit eroavat muiden sukupuolipiirteiden osalta paljonkin. Sain kirjoituksesta kehuja joiltakin tutkijoilta ja erityisesti joukolta vihreiden nykyisiä ja entisiä miespuolisia jäseniä ja äänestäjiä.
Koin saamani palautteen huomionarvoiseksi, sillä jo ensimmäisessä kirjoituksessani analysoin vihreiden kadotettua kannatusta: Touko Aallon 17% muuttui Sofia Virran 7-8 prosentiksi ja puolueesta vaikuttavat poistuneen erityisesti maltilliset miehet. Itselleni tulleesta palautteesta päättelin, että tämä kato jatkuu yhä – koin että se tulisi viimein saada tyrehtymään ja kirjoitin aiheesta. Tiedän omasta tutkimuksestani myös, että enemmistö (n. 64%) vihreitä äänestävistä miehistä ajattelee biologisen sukupuolen olevan binääri. Huomionarvoisesti myös vihreitä äänestävistä naisista samankokoinen enemmistö (n. 60%) vastustaa väitettä ”ihmislajilla on kaksi biologista sukupuolta”.


Kadon tyrehdyttämiseen sukupuolen osalta riittäisi todennäköisesti vain biologisen ja sosiaalisen sukupuolen käsitteiden eriyttäminen vihreiden viestinnässä: ”sukupuolia on enemmän kuin kaksi” pillastuttaa helposti biologiasta piittaavat – ei vain persuissa vaan myös vihreissä – mutta ”sosiaalisia sukupuolia on enemmän kuin kaksi” tuskin ketään. Haasteeksi voi tulla kuitenkin, että suurin osa vihreiden jäsenistä sekä äänestäjistä on naisia ja suurin osa heistä uskoo biologisia sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi. Saatoin osua vahingossa perustavanlaatuiseen jännitteeseen puolueen sisällä, joka aiheuttaa jäsenkatoa miehissä.
Kyseessä on myös, toisin kuin muissa social justice -tutkimukseni kysymyksissä, objektiivinen totuusväite: nykytieteen valossa biologisia sukupuolia tosiaan on kaksi, eikä sukusolumääritelmällä intersukupuolisia lasketa omaksi sukupuolekseen, tai ylipäätään biologista sukupuolta spektriksi. Postatessaan ”päivän tieteellinen fakta: sukupuolia on enemmän kuin kaksi” vihreät siis tulee ärsyttäneeksi useita vihreitä miehiä (myös joitakin naisia), joista osa sitten hiljalleen vetäytyy puolueen kannattajakunnasta.
Toki syitä lähtöön on muitakin: esimerkiksi social justice -tutkimukseni 20 väittämästä vihreät naiset kannattavat kahtatoista kun miehet vain viittä. Miehet ja naiset ovat eri sivuilla identitäärisen social justice -politiikan suhteen. Ennen ns. woken ilmaantumista keskusteluun Suomessa vihreiden kannatus nousi tasaisesti. Ilmaantumisen jälkeen kannatus on laskenut tasaisesti – kausaatio vai korrelaatio, ken tietää. Syitä voi löytyä myös esim. vasemmistolaistuneesta talouspolitiikasta.
Mainittu kirjoitukseni kirvoitti omilta jo kritiikkiä, vähän valitsemastani aiheesta ja vähän ilmaisutavasta. Olisin luultavasti voinut tuoda saman asian esiin rakentavammin tai pyrkien yhteistyöhön sen osalta. Jos se oli epäselvää, niin sanotaan vielä suoraan: minä toivon vihreiden menestyvän poliittisesti. Siksi olen ehdolla puolueessa ja kirjoitan sen asioista. Vaikka arvostelin yhtä ”päivän tiedefaktaa”, se ei tarkoita, etteikö moni asia olisi minusta puolueessa hyvin. Vihreät on yhä hyvä vaikuttamiskanava ympäristöstä, Euroopasta, liberaaleista arvoista ja koulutuksesta välittävälle. Tarkoitukseni on myös jatkossa alkaa hiljalleen fokusoida kampanjani positiivisiin viesteihin ja vihreiden vahvuuksiin.
Uskon myös, että vihreät voi niittää mittavaa hyötyä himmaamalla identiteettipolitiikan suhteen. Ainakin toistaiseksi uskon myös tekeväni lopulta jotain hyödyllistä osoittamalla, missä löydän puolueen linjoista kannattajia karkottavaa ilmaisua. Ilman totuudenpuhujia ympäristöt kuplaantuvat, niiden päätöksenteko vinoutuu ja muu kuin ydinväki alkaa pakata kimpsujaan. Toivon myös löytäväni puolueesta lisää liittolaisia, joiden kanssa yhdessä hiljalleen vaikuttaa puolueen yleislinjaan. Olen jo vuorovaikutuksessa hengenheimolaisteni kanssa puolueen sisällä ja sen ulkopuolella.
Saamani palaute laittoi pohtimaan, kenelle minun kampanjani sitten on ja mitä haluan ajaa politiikassa. Ensisijassa olen politiikassa ainakin puhumassa totta, oli sen odotusarvo itselleni sitten positiivinen tai negatiivinen. Pyrin myös tuomaan vihreille ääniä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät heitä ehkä normaalisti äänestäisi. Pyrin tekemään politiikkaa tavalla, joka voisi miellyttää ainakin näitä osin keskenään päällekkäisiä ryhmiä:
1) tieteen ja logiikan ystävät,
2) maltilliset sentristit, ts. tolkun ihmiset ja
3) vihreiden entiset äänestäjät, jotka haluaisivat muuttaa puolueen linjaa. Tässä tähän asti tunnistamani teemani politiikassa:
1. Tiedettä, ei ideologiaa
Tämä on saanut jo paljon huomiota. Haluan nostaa tieteen statusta yhteiskunnassa ja käyttää tieteellistä näyttöä keskeisenä kriteerinä päätöksenteossa. Tiede lähtee kuitenkin koulutuspolitiikasta ja viime kädessä minusta olisi hienoa kehittää koulutusjärjestelmää suuntaan, jossa Suomi kilpailisi taas Singaporen kanssa PISA:n kärkipaikasta. Suomen aikuiset ovat maailman PISA-huippuja – ei ole mitään syytä, mikseivät lapset voisi taas olla.
2. Digitaalinen tasapaino
Olen tuonut esiin kirjassani ja muuallakin, että uskon huomiotalouden verottavan ison osan tuottavuuttamme. Haluamme poistaa kännykät kouluista (minäkin haluan), mutta kuka valvoisi aikuisten huomiokyvyn käyttöä? Tuon esiin ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa ja mielenterveyspolitiikkaa, jonka lähtökohdat ovat hyvä uni, hyvä ruoka, hyvä liikunta, hyvät ihmissuhteet sekä huomiokyvyn itsesäätely eli mindfulness. Sanon mahdollisesti tästä aihepiiristä enemmän myöhemmin.
3. Älykäs ilmastopolitiikka
En ole ilmastopolitiikan asiantuntija ja minulla on epäilys, että saisin parhaita tuloksia tällä alalla ulkoistamalla ajatteluni Atte Harjanteelle. Mutta olen huomannut, että pidän Bill Gatesin tavasta esittää asiat ilmaston suhteen. Insinöörimielellä tehty excel-painotteinen analyysi herättää minussa uskoa tavalla, johon Greta Thunberg purjeveneessä tai Eduskuntatalon punaiset pylväät eivät yllä.
4. Suurvalta EU
Tämä ei ole suoraan kunnallistason asia, vaan taustalinja: olen laittanut merkille autoritaarisuuden, oligarkian ja valheperustaisen politiikan nousun Venäjän lisäksi Yhdysvalloissa. Tämä on huono uutinen NATO:n kannalta, mutta antaa EU:lle tilaisuuden tulla suvereenimmaksi toimijaksi. Itse olen toivonut liittovaltiota pitkään ja pyrin edistämään Euroopan yhdentymistä niillä keinoilla, jotka minulla on.
EDIT (31.1.2025): …ja tietysti Vastuullinen talous. Se olisi voinut olla ensimmäinen teema.
Kampanjointini on tuntunut lentokoneen rakentamiselta ilmasta käsin, mutta ainakin olen nyt eri paikassa kuin aloittaessani ja koen alkaneeni saada vähän enemmän selkeyttä siihen, mitä ajan.